Kiitos edelliseen kirjoitukseen kommentoiville! Vastaan niihin omana postauksena, niin hyviä pointteja ja ajatuksia niissä.
 
Voimalassa (TV1, nähtävissä myös Areenassa) aiheena oli muutama viikko sitten salatut suhteet, uskottomuus. Vieraana mm. eräs korkea-arvoinen (jonka nimeä en nyt muista) professori oli aikoja sitten pettänyt. Lopetti sen ja halusi pelastaa oman suhteensa vaimoonsa. Tällä hetkellä heidän suhteensa on paljon voimakkaampi ja läheisempi kuin ennen tuota rinnakkaissuhdetta. Siitä on siis vuosia aikaa. Tuo vanhempi mies puhui niin viisaita, sanoi samoja asioita, joita minä olen mielessäni pyöritellyt ja joita ääneenkin sanonut. Yksi lause oli se, että päättäessään pelastaa oman suhteensa, hän päätti, että asiasta puhutaan, asiaa käsitellään niin kauan kuin sille on tarvetta. Niin kauan kuin vaimo haluaa puhua, puhutaan. Niin kauan kuin hän itse haluaa asiaa käsitellä, sitä käsitellään. Niin kauan kuin he pariskuntana tarvitsevat aikaa asian läpikäymiseen, sitä läpikäydään. Sanoi vielä, että se voi viedä vuosia mutta sen hän on velkaa itselleen, vaimolleen ja parisuhteelleen. Mikä ihana ja viisas mies! Vaikka teki paskamaisesti, kun petti mutta ymmärtää tekonsa ja haluaa hyvittää sen. Tämä kriisin läpikäymisen ydinjuttu on juuri se, mikä meillä Miehelle ei sovi. Mies on hän ja jos hän sanoo, että mun kanssa puhuminen on turhaa ja paskanjauhantaa, se silloin on paskanjauhantaa. Jos Mies sanoo, että asiasta ei puhuta vaan siihen riitti 10kk sitten 2 viikkoa, siihen riitti se 2 viikkoa. Kaikki piti unohtaa ja jatkaa elämää. Niin utopistinen ajatus, että jopa Mies pääsi yllättämään sillä.

Voimalassa oli vieraana myös sen uuden vain varatuille tarkoitetun seuranhakupaikan Suomen toimitusjohtaja. Kovasti puolusti ja perusteli sivustoaan. Loppupuolella ohjelmaa toimittaja kysyi häneltä, että mitäs jos kävisi ilmi, että vaimollaan on sivulla profiili. Että mitäs siitä seuraisi. Mies kiristeli leukaperiään ja sanoi, että ei tykkäisi ja asiasta puhuttaisiin perinpohjin, että mikä vaimon oli sinne ajanut seuraa hakemaan. Että juu, tälläkin niin kauan kaikki hyvin ja sivustonsa oli vain positiivista mutta jos oma vaimo olisi siellä niin… Mieshän on tuollainen. Niin kauan kuin hän touhusi netissä ja muuta, kaikki oli hyväksyttävää mutta ei mulle sallittua. Muistan niin jo vuosia sitten, kun sai tietää että myös minä olen keskustellut chateissa, miten Mies reagoi. Mehän aloimme luoda sääntöjä, mikä chatissa on sallittua ja mikä ei! Vieläkin naurattaa se Miehen reaktio asiaan. Hän saa naida kaikkia liikkuvaa ja kaikkia chatissa pyörivää mutta kun minä sanon jutelleeni, niin johan aletaan puhua säännöistä. Jeesus sentään. Ykkössääntö oli se, että ei saa kiihottua liikaa, silloin pitää lopettaa, jos alkaa haluta enemmän kuin vain seksistä puhumista. Hah, Mies ei ollut siihen astikaan noudattanut tuota omaa sääntöään. Eikä varsinkaan sen jälkeen. Kerran sitten ehdotin meille avointa suhdetta. En todellakaan olisi pystynyt itse siihen edes netissä mutta ajattelin niin naivisti itseäni kohtaan, että jos annan Miehelle luvan tehdä mitä haluaa, en voi syytellä itseäni ja puutteitani, vikojani hänen touhuistaan. No, sanomattakin selvää, ettei Mies siihen suostunut. Eihän hän petä, eikä hän halua jakaa mua muiden kanssa. Eiei…

Voimalan sivuilla eräs kirjoittaja kirjoitti ”ainakin minä olen monta kertaa naisena vaistonnut mieheni kanssa rakastellessani, että vaikka fyysinen osa hänestä on sisälläni, niin ei hän suinkaan minun kanssani rakastele, vaan hän rakastelee exiensä ja ihastuksiensa kanssa. Olen kokenut itseni todella petetyksi ja hyväksikäytetyksi silloin.
Oman moneen kertaan testatun kokemuksen myötä voin olen vahvasti sitä mieltä, että ihminen rakastelee sen ihmisen kanssa, johon hänen mielensä on täysin keskittynyt ja se fyysinen kumppani on melkein kuin hyväksikäytetty keho, väline omaan - voisi jopa sanoa itsekkääseenkin seksuaaliseen nautintoon, sillä eihän sellainen kumppani voi seksissä antaa sinulle itsestään niin paljon, joka on keskittynyt ajattelemaan rakastellessa ihan muuta ihmistä. ”
Tuo voisi olla minun kirjoittamaa! Todellakin menneinä vuosina, etenkin näiden yhdessä asuttujen vuosien aikana olen monia monia kertoja kokenut noin. Kun edellisestä seksistä meidän välillä oli lähes kolme viikkoa aikaa ja Mies tuntui todella kylmältä ja konemaiselta, katse naulittuna jonnekin ”kauas”, niin olisihan sen puoliksi kuollutkin huomannut, että hän ei todellakaan siinä mun päälläni ole mun takia tai meidän rakastelumme takia. Ei sillä, ristiriitaista kyllä mutta olisin voinut olla tuo väline seksissä mielihyvin, jos se olisi saanut Miehen pysymään netistä erossa. Tästä puhuimmekin joskus pari vuotta sitten. Mies yllättyi. Mikään ei kuitenkaan muuttunut. Hän sanoi haluavansa mua ja silloin, kun rakasteli kanssani, hän kuulemma rakasteli vain mun kanssa eikä miettinyt mitään muuta. Tai kuvitellut paikalleni ketään muuta. Tilannehan mun kannalta vain paheni noista sanoista :( Olisinhan voinut toki itsekin kieltäytyä noista kerroista ja monesti yritinkin. Mutta silloin vasta Mies innostui, kun tappelin vastaan. Ja kyllä se mun kannalta aina kääntyi niin, että silloin harvoin kun sitä seksiä oli tarjolla, silloin otin sen vastaan. Sain itsekin mutta etenkin sain Miehen sen hetken pysymään poissa netistä. Sitä en tiedä, ketä silloin ajatteli, enkä haluakaan tietää. Merkitystä on vain sillä, että minä en ollut se halunsa kohde. Olen ollut todella naiivi ja sen tiedän. Eihän se yksi rakastelukerta Miehessä mitään muuttanut mutta masentuneena ja tekojen, joita Mies on mua kohtaan tehnyt, kohteena sitä vain otti irti kaiken mahdollisen yhdestä kerrastakin. Tosin ne kerrat minä aina itkin, kyyneleet tuli silmiin aina jossain vaiheessa, kun mieleen tuli tilanteemme ja millainen Mies oikeasti on, vaikkei asiaa myöntänytkään.

Tuossa ohjelmassakin puhuttiin spontaanista seksistä, viettelystä, kumppanin mielenkiinnon ylläpitämisestä. Mua haittaa spontaanin seksin puute todella paljon. Ahdistaa välillä todella paljon esim. telkkarin ja lehtien ohjeet, miten vietellä puoliso ja miten molempien pitää olla aktiivisia ja osallistuvia ja tehdä aloitteita ja yllättää se puoliso. Miten mielellään mäkin tekisin noita kaikki, jos olisi puoliso jolle voisi jotain spontaania tehdä! Mutta jos on puoliso, joka kiihottuu jostain ihan muusta kuin omasta puolisostaan niin mitä siinä oikeasti voi tehdä? Siihen päälle vielä se, että toisella ei seiso ilman lääkkeitä. Ja se, että en vaan ole ihminen, joka saa Miehen kiihottumaan. Miten pitää yllä puolisonsa kiinnostusta, jos puolison mielenkiinto on jossain, missä lie? Ja kun oma itsetunto on poissa pelistä niin ajatustasoa lukuun ottamatta, kaikki on pitänyt unohtaa ja poistaa mielestä, ei tule mieleenkään yrittää, kun tietää lopputuloksen etukäteen. On tääkin vittu elämää! Välillä haaveilen, tai enemmänkin mietin, että joskus vielä jonkun kanssa saan oikean seksielämän. Seksielämän, joka antaa paljon, joka antaa suuren syyn elää. Se, että luulin Miehen kanssa sellaisen saavan, ahdistaa ja vaikeutta ajatuksiani entisestään.

Olen miettinyt paljon tuota Miehen seksuaalisuutta. Enhän mä oikeasti tiedä, millainen hän on ollut ennen mua. Tiedän vain, mitä on sanonut. Mies on kertonut, että ennen mua hänellä ei ole ollut tyydyttävää seksielämää kenenkään kanssa. Ei ole saanut ”toteuttaa” itseään niin kuin olisi halunnut. Ei ole saanut seksiä niin usein kuin olisi halunnut. Mun kanssa sai, joskus oli aika, että liikaakin –kuulemma. Seksihän meidät on yhteen liittänyt, kaikki muu tuli sen jälkeen. Mutta se on laittanut miettimään, että miksi se  meidän välinen molempia tyydyttävä seksielämä ei jatkunut ja ollut se elämän suola, kun esim. yhteen muutimme. Siksi, kun Mies ei halunnut. Ei hän halunnut mua, hän halusi hallita mua, hän halusi hyväksikäyttää mua, hän halusi pettää mua. Tunnustan seksiaddiktion surullisena ja hallitsevana sairautena mutta paljonko Miehen kohdalla oikeasti on ollut sairautta. Paljonko halua. Paljonko pahuutta. Paljonko vain esim. mua kohtaan hyväksikäyttöä. Kaiken pohdinnan tuloksena olen tullut siihen tulokseen, että Mies ei ole edes halunnut normaalia puolison kanssa tapahtuvaa seksielämää, koska hänelle on riittänyt se netti. Hän haluaa vetää käteen ja omin käsin esim. laueta. Mutta siihen hän tarvii paljon vieraita ihmisiä. Ihmisiä, jotka omilla kirjoituksillaan antavat Miehelle sen tyydytyksen. Hän tarvii myös niitä vieraita, uusia ihmisiä livenä. Tapaamisen suunnittelua, tarkkoja puheita siitä, mitä tapaamisessa tapahtuu, mitä Mies tekee, mitä toinen tai toiset tekee. Mies, nainen tai molemmat. Ei Mies kanssani ole halunnut rakentaa mitään normaalia suhdetta. Ei normaalia seksielämää, seksielämää, jonka me yhdessä olisimme luoneet ja toteuttaneet. Tuon tajuaminen on ollut mulle iso askel eteenpäin mutta myös se sairastuttava askel. Olin vuosia niin hämmentynyt Miehen seksuaalisuudesta, siitä, että olin kohdannut ihmisen, joka haluaa suurin piirtein samaa kuin minä. Joka on avoin ja jolla ei suurempia rajoja ole. Mutta koska pitkään tapasimme vain viikonloppuisin, pystyi Mies esittää hyvin, lankaan menin. Tai sitten se oikeasti halusi sitä mitä teimme, koska se oli kuitenkin niin harvoin. Nyt se tuntuu enemmän mun huiputtamiselle. Mulle seksi on niin tärkeää, että lähdin helposti Miehen leikkiin mukaan. Vain kerran muistan melkein oksentaneeni rakastellessamme, halunneeni tilanteesta pois. Silloin Mies puhui koko ajan kameran edessä rakastelusta jne, siitä että joku/jotkut sieltä katselisi. Ok, muussa tilanteessa ja jos suhde olisi ollut normaali, eli Mies ei olisi pettänyt, olisin lähtenyt tuohon miettimättä mukaan. Tuosta teki ahdistavan se, että edellis yön Mies oli viettänyt erään miespanonsa kanssa. Hän oli myös houkutellut ”mua” meseen kameran eteen. Silloin mietin pitkään, että käräytänkö Miehen ja ilmestynkö meseensä ..en sitä kuitenkaan tehnyt, tuntui että aika ei ollut vielä oikea, vaan halusin tietää enemmän Miehen touhuista. Mutta se, että Mies kanssasi jatkoi tuota edellisen illan/yön nettipanoaan, se oksetti. Ja se, miten läpinäkyvä Mies oli, miten pari kertaa puhui itsensä pussiinkin. Miten tyhmänä se on mua pitänyt, kun on luullut mun nielevän kaiken :( Nyt olen kuitenkin varma ja vähän tyytyväinenkin, etten paljastanut jo vuosia sitten, mitä tiedän Miehen touhuilusta. Eihän se olisi muuttanut mitään, Mies ei sata varmasti olisi muuttunut silloin. Silti pieni ajatus minussa miettii, mitäs jos …mitäs jos se olisikin lopettanut pettämisen silloin ja nyt elämä olisikin toisin?

Otettiin tänään yhteen Miehen töissä olemisesta ja kertomatta jättämisestä …asioista, jotka oli kyllä kertonut rakkaalle exälleen mutta mulle ei. Mutta siitä kirjoitan kokonaan oman jutun.